Ohtonen.fi

  Etusivu
  Historia
  Sukuseura
  Sukukirja
  Kotisivut
  Foorumi
  Yhteydenotot

  Kirjaudu sisään
  Rekisteröidy
  Ohjeet

Ohtosten suvun historia

Nimi Ohtonen

Sukunimestä Ohtonen on varhaisia tietoja Hämeestä, esim. Peeter Ochtoi v. 1460 eli Peer Ochto Hollolan käräjillä v. 1461, Oleff Ochtesson v. 1478 Tennilässä, Kangasalan eränkävijöitä ollut Madz Ochtoi v. 1533, Henric Octon v. 1563 Juvalla, kuhmolainen Jören Ochtoinen v. 1461 Kajaanissa, Pauo Ochtåne Pielisjärvellä v. 1651 (Otavan suuri suomalainen nimikirja).

"Mainittujen sukujen lisäksi voidaan vanhemmista tuomiokirjoista poimia sukuja, joiden yksi edustaja asui tai liikkui ehkä vain tilapäisesti Savossa vv. 1559-1565 mutta, joita ei ole merkitty poikkileikkausvuoden 1562 maakirjassa." Luettelo sisältää myös Ohtonen-nimen (Kauko Pirinen; Savon historia I Pm 1982, s. 253).

"Alkuperältään tuntematon Kainuussa, mm. Ohtonen tavataan Juvalta v. 1541, (1548) ja 1551 tileistä ja vanhoista tuomiokirjoista." (Jorma Keränen; Kainuun historia, Kaj. 1986, s. 398). Tämä kohta on käsitelty Kainuuta asuttaneiden sukujen alkuperää koskevassa kohdassa.

Pentti Ohtosen tutkimusten mukaan, jotka valitettavasti jäivät muistin heikentymisen ja vammojen pahenemisen vuoksi pahasti kesken, ensimmäinen Ohtonen, jonka on voitu ottaa sukukirjan lähtökohdaksi on Larc Octoinen, joka mainitaan Rantasalmen veroluettelossa v. 1559. Vuonna 1556 autioitui venäläisten perinpohjin polttamina ja hävittäminä Pien-Savossa 100 arviokuntaa ja tässä yhteydessä mainitaan myös Rantasalmi. 1581-luvulla pitkän vihan aikana Käkisalmi valloitettiin ja v.1583 kuningas antoi suostumuksen Käkisalmen läänin asuttamiseen, joka koski ensisijaisesti siellä olevia sotamiehiä sekä Jääsken, Äyräpään ja Savonlinnan läänin sellaisia talonpoikia, joilla oli tarpeellinen karja. Juuri tämä asutusaalto vei Larsin pojan Jöranin aina Kivennavalle saakka.

Se, miksi Ohtonen todetaan alkuperältään tuntemaksi johtuu siitä että Jöran ei käyttänyt muuttomatkallaan yleisesti käytettyä Tavisalmen (Kuopion)-reittiä vaan ikivanhaa karjalaisten kauppa- ja sotareittiä; Oriveden länsipuolen kautta Pielisille, Nurmeksesta joki-(tai suuri puro) reittiä Maaselälle, jossa vedenjakaja jäi tuolloin vain parin rihlapyssyn kantaman verran veneiden vetoa, minkä jälkeen päästiin ilman esteitä vaikka Ouluun asti. Jöran jäi Nuasjärvelle, jossa vallitsi 1571-1595 käytyjen rappasotien jälkeinen sekava aika, verotusta hoidettiin vain osittain ja jos ketä ei verotettu, ei nimeä löydy mistään. Jöranin nimi löytyy vasta v. 1613 Nuasjärveltä, jolloin hänen asuinpaikkansa on ilmoitettu autioksi. Hän on jo kuitenkin asunut vuosikausia Kuhmon suunnalla!

Ettei kaikki jäisi niin vakavan viralliseksi, vielä eräs Ohtosta koskeva: "Ensimmäinen kirjallinen maininta esi-isistämme liittyy karhuun. Roomalainen Tacitus kertoo v. 98 jKr ilmestyneessä teoksessaan "Germania" okseista ja helluuseista. Niillä hän on saattanut tarkoittaa kahta näillä main elänyttä klaania, josita oksit olisivat pitäneet esi-isinään karhua ja helluusit hirveä. Fenneillä Tacitus tarkoitti saamelaisia. Löydetyt karhu- ja hirvikoristeiset kirveet saattat olla kulttiesineitä. Nykyajan Ohtoset voivat olla ylpeitä ikivanhoista sukunimistään sekä katsoa edustavansa kantaklaaneja (Heljä Walamies et 2, 1995).

Ohtolat

Ohtola oli yleisin Ohtosten asuinpaikan nimi ilmeisesti jo 1600-luvun alussa. Lentuan Ohtolat Not 5 ja 6 Lentuan niemessä, molemmat n. 420 ha tiloja, ovat erittäin kauniilla paikalla, kirkasvetistä rantaa satoja metrejä kummalakin, olivat ilmeisesti Ohtosten tärkeimmät asuinpaikat Kuhmossa.

Suuret kuolonvuodet 1600-luvun lopussa, jotka Ohtosten kohdalla vaativat uhreja huomattavasti pidemmän ajan kuin yleensä, aiheuttivat Ohtoloissa niin täydellisen tuhon, että ne siirtyivät muille. Sotkamon kirkonkirjanmerkinnän mukaan Ohtola no 6:sta loput asukkaat siirrettiin Ohtola no 5:teen ja tilalle tuli Huotarin perhe. Tämän perheen Tuomas-poika, joka oli syntynyt v. 1746 sai samassa yhteydessä Ohtosen Walborgista vaimon, joka oli syntynyt 1749. Kun Pentti Ohtonen kävi Kuhmossa sukututkimusmatkalla elokuussa 1994, hän ajoi hyvin nostalgisissa ajatuksissa Ohtolan pihaan, sillä hän ei ollut ilmoittanut tulostaan. Joka tapauksessa tilan hoidosta jo sivuun vetäytynyt isäntä Viljo Huotari esitti, että he kävisivät moottoriveneajelulla, jolloin he näkisivät Ohtolat parhaiten. Huotarit ovat säilyttäneet vanhan Ohtolan nimen, mikä tuntuu kerrassaan upealta. Pihapiirissä olevien jälkien perusteella on päätelty, että nykyinen 1850-luvulla rakennettu asuintalo olisi jo tilan neljäs.

Tekijänoikeudet

Tällä sivulla olevat tiedot on koonnut Pentti J. Ohtonen (Järvenpää) teoksessa "Ohtosten Sukukirja". Suuret kiitokset hänelle tehdystä työstä. Kyseinen teos on painettu Gummerus Kirjapainossa Saarijärvellä 1998. Näitä tekstejä ei ole kopioitu kirjaimellisesti kirjasta vaan muutamia lauseita on muokattu ja onpa osia mahdollisesti jäänyt poissakin. Mikäli jollakulla on historiasta lisää tai tarkempaa tekstiä niin niitä voi lähetellä sähköisessä muodossa ylläpitäjälle.