Ohtosten suvun historia
Nimi Ohtonen
Sukunimestä Ohtonen on varhaisia tietoja Hämeestä, esim. Peeter Ochtoi v. 1460
eli Peer Ochto Hollolan käräjillä v. 1461, Oleff Ochtesson v. 1478 Tennilässä, Kangasalan
eränkävijöitä ollut Madz Ochtoi v. 1533, Henric Octon v. 1563 Juvalla, kuhmolainen Jören
Ochtoinen v. 1461 Kajaanissa, Pauo Ochtåne Pielisjärvellä v. 1651 (Otavan suuri suomalainen
nimikirja).
"Mainittujen sukujen lisäksi voidaan vanhemmista tuomiokirjoista poimia sukuja, joiden yksi edustaja
asui tai liikkui ehkä vain tilapäisesti Savossa vv. 1559-1565 mutta, joita ei ole merkitty
poikkileikkausvuoden 1562 maakirjassa." Luettelo sisältää myös Ohtonen-nimen (Kauko Pirinen;
Savon historia I Pm 1982, s. 253).
"Alkuperältään tuntematon Kainuussa, mm. Ohtonen tavataan Juvalta v. 1541, (1548) ja 1551
tileistä ja vanhoista tuomiokirjoista." (Jorma Keränen; Kainuun historia, Kaj. 1986, s. 398).
Tämä kohta on käsitelty Kainuuta asuttaneiden sukujen alkuperää koskevassa kohdassa.
Pentti Ohtosen tutkimusten mukaan, jotka valitettavasti jäivät muistin heikentymisen ja vammojen
pahenemisen vuoksi pahasti kesken, ensimmäinen Ohtonen, jonka on voitu ottaa sukukirjan lähtökohdaksi
on Larc Octoinen, joka mainitaan Rantasalmen veroluettelossa v. 1559. Vuonna 1556 autioitui venäläisten
perinpohjin polttamina ja hävittäminä Pien-Savossa 100 arviokuntaa ja tässä yhteydessä mainitaan myös
Rantasalmi. 1581-luvulla pitkän vihan aikana Käkisalmi valloitettiin ja v.1583 kuningas antoi suostumuksen
Käkisalmen läänin asuttamiseen, joka koski ensisijaisesti siellä olevia sotamiehiä sekä Jääsken, Äyräpään
ja Savonlinnan läänin sellaisia talonpoikia, joilla oli tarpeellinen karja. Juuri tämä asutusaalto vei
Larsin pojan Jöranin aina Kivennavalle saakka.
Se, miksi Ohtonen todetaan alkuperältään tuntemaksi johtuu siitä että Jöran ei käyttänyt muuttomatkallaan
yleisesti käytettyä Tavisalmen (Kuopion)-reittiä vaan ikivanhaa karjalaisten kauppa- ja sotareittiä; Oriveden
länsipuolen kautta Pielisille, Nurmeksesta joki-(tai suuri puro) reittiä Maaselälle, jossa vedenjakaja jäi
tuolloin vain parin rihlapyssyn kantaman verran veneiden vetoa, minkä jälkeen päästiin ilman esteitä vaikka
Ouluun asti. Jöran jäi Nuasjärvelle, jossa vallitsi 1571-1595 käytyjen rappasotien jälkeinen sekava aika,
verotusta hoidettiin vain osittain ja jos ketä ei verotettu, ei nimeä löydy mistään. Jöranin nimi löytyy
vasta v. 1613 Nuasjärveltä, jolloin hänen asuinpaikkansa on ilmoitettu autioksi. Hän on jo kuitenkin asunut
vuosikausia Kuhmon suunnalla!
Ettei kaikki jäisi niin vakavan viralliseksi, vielä eräs Ohtosta koskeva: "Ensimmäinen kirjallinen
maininta esi-isistämme liittyy karhuun. Roomalainen Tacitus kertoo v. 98 jKr ilmestyneessä teoksessaan
"Germania" okseista ja helluuseista. Niillä hän on saattanut tarkoittaa kahta näillä main elänyttä
klaania, josita oksit olisivat pitäneet esi-isinään karhua ja helluusit hirveä. Fenneillä Tacitus tarkoitti
saamelaisia. Löydetyt karhu- ja hirvikoristeiset kirveet saattat olla kulttiesineitä. Nykyajan Ohtoset voivat
olla ylpeitä ikivanhoista sukunimistään sekä katsoa edustavansa kantaklaaneja (Heljä Walamies et 2, 1995).
Ohtolat
Ohtola oli yleisin Ohtosten asuinpaikan nimi ilmeisesti jo 1600-luvun alussa.
Lentuan Ohtolat Not 5 ja 6 Lentuan niemessä, molemmat n. 420 ha tiloja, ovat erittäin kauniilla
paikalla, kirkasvetistä rantaa satoja metrejä kummalakin, olivat ilmeisesti Ohtosten tärkeimmät
asuinpaikat Kuhmossa.
Suuret kuolonvuodet 1600-luvun lopussa, jotka Ohtosten kohdalla vaativat uhreja huomattavasti
pidemmän ajan kuin yleensä, aiheuttivat Ohtoloissa niin täydellisen tuhon, että ne siirtyivät
muille. Sotkamon kirkonkirjanmerkinnän mukaan Ohtola no 6:sta loput asukkaat siirrettiin
Ohtola no 5:teen ja tilalle tuli Huotarin perhe. Tämän perheen Tuomas-poika, joka oli syntynyt
v. 1746 sai samassa yhteydessä Ohtosen Walborgista vaimon, joka oli syntynyt 1749. Kun Pentti
Ohtonen kävi Kuhmossa sukututkimusmatkalla elokuussa 1994, hän ajoi hyvin nostalgisissa ajatuksissa
Ohtolan pihaan, sillä hän ei ollut ilmoittanut tulostaan. Joka tapauksessa tilan hoidosta jo sivuun
vetäytynyt isäntä Viljo Huotari esitti, että he kävisivät moottoriveneajelulla, jolloin he näkisivät
Ohtolat parhaiten. Huotarit ovat säilyttäneet vanhan Ohtolan nimen, mikä tuntuu kerrassaan upealta.
Pihapiirissä olevien jälkien perusteella on päätelty, että nykyinen 1850-luvulla rakennettu
asuintalo olisi jo tilan neljäs.
Tekijänoikeudet
Tällä sivulla olevat tiedot on koonnut Pentti J. Ohtonen (Järvenpää)
teoksessa "Ohtosten Sukukirja". Suuret kiitokset hänelle tehdystä työstä.
Kyseinen teos on painettu Gummerus Kirjapainossa Saarijärvellä 1998. Näitä tekstejä
ei ole kopioitu kirjaimellisesti kirjasta vaan muutamia lauseita on muokattu ja onpa
osia mahdollisesti jäänyt poissakin. Mikäli jollakulla on historiasta lisää tai tarkempaa
tekstiä niin niitä voi lähetellä sähköisessä muodossa ylläpitäjälle.
©Janne Ohtonen,
Päivitetty viimeksi 31.01.2009
URL: http://www.ohtonen.fi/history.php